Liiga 2020-2021 vedonlyönti - kertoimet ja vihjeet

Jääkiekon Liiga on Suomen ylivoimaisesti seuratuin palloilusarja ja ainoa täysammattilaissarja joka valtakunnassamme on. Mukana on 15 joukkuetta Suomen eri kaupungeista (Tampereelta kaksi) ja taistelu mestaruudesta kestää syksystä pitkälle kevääseen. Jääkiekon Suomen mestaruudesta on pelattu jo yli 90 vuotta ja vaikka vuoden 2020 Suomen mestaruus jäi jakamatta, ei jääkiekon ja mestaruustaiston taru ole loppumassa mihinkään.

Ennen kaikkea kausi tuottaa yleisölle suuria elämyksiä, ilonhetkiä ja pettymyksiä. Sankaritarinoita ja epäonnistumisia. Joka ilta tuhannet katsojat saapuvat halleihin seuraamaan suosikkiensa otteita ja kymmenet tuhannet kerääntyvät televisioiden ääreen. Suomessa jääkiekko on ihmisille sitä mitä jalkapallo on suurimmassa osassa Eurooppaa. Vähintäänkin kiinnosta viihdemuoto, mutta monille elämäntapa, jota ilman on vaikea elää.

Tässä artikkelissa käsittelemme esimerkiksi seuraavia asioita:

●       Liiga 2020-2021          

●       Näin pelataan Liigaa kaudella 2020-2021          

●       Liigan voittajasuosikit 2020-2021

Liiga 2020-2021

Kausi 2019-2020 päättyi kulkutaudin vuoksi ennenkuulumattomasti kesken, runkosarja pelattiin yhtä kierrosta vaille valmiiksi, mutta loppuhuipennusta, eli pudotuspelejä ei päästy pelaamaan. Joukkueiden sijoitukset jäivät voimaan, mutta mestaruutta tai muitakaan mitaleja ei jaettu. Edellisen kerran kausi on jäänyt kesken jatkosodan vuoksi 1943-44. Kausi oli todella jännittävä ja pudotuspelit olisivat olleet erittäin herkullisia.

Runkosarjan voitti kyllä odotetusti kestomenestyjä Oulun Kärpät ja toinen kestomenestyjä Tampereen Tappara oli kintereillä, mutta erityisen jännittävän pudotuspeleistä olisivat tehneet kaikkien aikojen runkosarjan pelannut Rauman Lukko, vuosia alamaissa ennen tätä tarponut Tampereen Ilves sekä ensimmäistä kertaa ikinä pudotuspelipaikan lunastamaan onnistunut Kouvolan KooKoo. Lisäksi hallitsevalla mestarilla HPK:lla ja kovan materiaalin HIFK:lla olisi varmasti ollut sanansa sanottavana koskien mitalipelijoukkueita.

No, sille kaudelle valitettavasti kävi kuinka kävi, mutta tulevakin kausi näyttää erittäin jännittävältä. Runkosarjan 2019-20 voittanut Kärpät pysyy vahvana ja on ehkä ennakkosuosikki kauteen taas ja seitsemän kertaa peräkkäin mitalin ottanut Tappara taitaa jopa vahvistua. HIFK:n viime kausi ei ollut menestys, mutta resurssit ovat Liigan kärkeä. Viime kauden yllättäjistä Ilves ja KooKoo pystyivät pitämään joukkueen melko hyvin koossa ja molemmilla jatkaa sama menestysvalmentaja, joten ainekset vastaavaan ovat olemassa. Unelmakauden pelannut Lukko sen sijaan on kokenut muutaman pahan menetyksen, mutta toisaalta korvaajiakin on tullut ja varmasti tarkoitus on loputkin menetykset paikata. Helppoa olisi veikata, että samat joukkueet jatkavat kärkipäässä kuin edelliselläkin kaudella, varsinkin kun heikommin menestyneistä useampien materiaali on taloudellisten syiden vuoksi heikentymässä.

Näin pelataan Liigaa kaudella 2020-2021

Liigan tuleva otteluohjelma on vielä julkaisematta, mutta kausi alkaa näillä näkymin tavalliseen tapaan syyskuussa. Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa neljä kertaa ja lisäksi 15 joukkuetta on jaettu viiteen kolmen joukkueen lohkoon, joissa olevat joukkueet kohtaavat toisensa vielä kahdesti. Näin ollen jokainen joukkue pelaa runkosarjassa 4 x 14 + 2 x 2 = 60 ottelua. Kymmenen runkosarjan eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta etenee pudotuspeleihin, kun taas viiden viimeisen joukkueen kausi päättyy runkosarjaan.

Tasapisteissä ensimmäisenä järjestyksen ratkaisee 3 pisteen voittojen määrä, niiden ollessa tasan ratkaisee maaliero ja sen jälkeen tehtyjen maalien määrä. Sarjasta ei voi pelillisesti pudota. Jokaisessa ottelussa on jaossa kolme pistettä, mikäli ottelun voittaja ratkeaa 60 minuutin peliajan perusteella, niin kyseinen voittaja nappaa kaikki kolme pistettä ja häviäjä jää tyhjin käsin. Mikäli ottelu on 60 minuutin jälkeen tasatilanteessa, siirrytään jatkoajalle. Jatkoaika pelataan kolmella kenttäpelaajalla kolmea vastaan ja ottelu päättyy välittömästi mikäli toinen joukkue onnistuu maalin teossa.

Tällöin voittava joukkue saa sarjataulukkoon 2 pistettä ja hävinnyt 1 pisteen. Jos viidessä minuutissa ei kumpikaan tee maalia, siirtyy ottelun ratkaisu voittomaalilaukauskilpailuun (eli rangaistuslaukauskilpailuun), tässä molemmilla on kolme laukojaa ja jos kisa on kolmen laukojan jälkeen tasan, niin jatketaan pareittain. Tämä kisa ei voi siis päättyä tasan ja sen voittaja saa sarjataulukkoon kaksi pistettä ja häviäjä yhden pisteen. Runkosarja päättyy maaliskuun puolivälin tienoilla ja mestari on selvillä viimeistään toukokuun ensimmäisinä päivinä.

Liigan voittajasuosikit 2020-21

Puhutaan, että Liiga on tällä hetkellä tasaisempi kuin koskaan. Se on tietenkin mielipidekysymys, mutta ainakaan tilanne ei ole sama kuin 1990-luvulla jolloin välillä 1989-97 ainoastaan kaksi joukkuetta (TPS ja Jokerit) jakoivat kaikki mestaruudet. Silti toiset joukkueet ovat resursseiltaan selkeästi muiden edellä ja näin ollen myös materiaali on mahdollista rakentaa muita paremmaksi. Näissä seuroissa on viime aikoina tehty hyvää työtä ja myös onnistuttu, suurimmat suosikit ovatkin siis tuttuja, mutta haastajien joukossa on joukkueita, jotka eivät ole menestystä viime vuosina maistaneet. Tässä esittelemme muutaman joukkueen, jotka meidän mielestämme ovat tässä vaiheessa suosikkeja kauteen. Paljon ehtii tietysti muuttua ennen syksyä ja vielä kaudenkin aikana.

●       Oulun Kärpät          

●       Tampereen Tappara         

●       Helsingfors IFK          

●       Rauman Lukko         

●       Tampereen Ilves         

●       Muut joukkueet

Oulun Kärpät

Oulun Kärpät on niin lähellä dynastiaa, kuin Liigassa nykyään voi olla. Jokaiseen kauteen joukkue lähtee ennakkosuosikkina tai ainakin suosikkien joukossa. Hyvin usein Kärpät myös lunastaa odotukset. Viimeisen seitsemän kauden aikana se on voittanut runkosarjan viisi kertaa, Suomen mestaruuden kolme kertaa, hopeaa kahdesti ja pronssia kerran. Kun muistetaan, että kaudella 2019-20 ei mitaleja jaettu, niin se tarkoittaa, että vain epäonnistuneella kaudella 2016-17 se jäi ilman mitalia.

Edelliskauden joukkue on kokenut joitakin menetyksiä, mutta materiaali on silti ehdottomasti kärkipäätä Liigassa. Valmentajana jatkaa Mikko Manner, joten Kärpät on ennakkosuosikki kultamitalistiksi kaudella 2020-21. Joukkueen avainpelaajiin lukeutuu kokenut Mika Pyörälä, uusi hankinta Cody Kunyk ja loistava puolustaja Jakub Krejcik. Maalivahtikaksikkona jatkaa erinomaisen kauden pelanneet Patrik Rybar ja niukasti Vuoden tulokas -kilpailun Ilveksen Matias Maccellille hävinnyt Justus Annunen.

Tampereen Tappara

Peräti seitsemän kertaa peräkkäin mitalin ottaneen Tapparan mitaliputki katkesi pandemian vuoksi, mutta se ei muuta sitä, että Tappara on vahva ehdokas mitalistiksi jälleen kerran. Jukka Rautakorpi jäi tällä erää Tapparan valmentajana ilman mestaruutta (toki yksi mestaruus löytyy kaudelta 2003) ja vuosien 2016 ja 2017 mestarivalmentaja Jussi Tapola palaa penkin taakse. Joukkueen pelaajamateriaali on joidenkin tietojen mukaan vahvistumassa entisestään ja ainoa tavoite on Suomen mestaruus. Tämä on hyvin realistinen tavoite, sillä mikään pahimmista kilpailijoista ei taida vahvistua ja jo kaudella 2019-20 Tappara keräsi runkosarjassa toiseksi eniten pisteitä. Tapparan maalin suulle palasi joukkueen aiemmin Suomen mestaruuteen torjunut Dominik Hrachovina, hyökkäyksessä jatkaa jopa kaikkien aikojen pistepörssin kärkeä hätyyttelevä Kristian Kuusela sekä erittäin lupaava Patrik Virta. Maaleja sylkee entinen Liigan maalikuningas Charles Bertrand. Puolustuspäässä jämäkkyyttä tuo Veli-Matti Vittasmäki ja taitoa Teemu Suhonen.

Helsingfors IFK

Tätä nykyä pääkaupunkiseudulla pelaa Liigaa vain yksi joukkue, kun Jokerit siirtyi joitakin vuosia sitten KHL-liigaan ja Espoon Blues joutui konkurssin myötä luopumaan sarjapaikastaan. HIFK onkin resursseiltaan jättiläinen Liigassa ja joukkueen materiaali on aina Liigan parhaimpiin kuuluvaa. Päättynyt kausi oli pettymys ja viimeisellä kierroksella se olisi voinut valua jopa 7. sijalle ja sitä kautta pudotuspelien 1. kierrokselle asti. Valmennus on kysymysmerkki, sillä sama valmennusporras jatkaa joukkueen peräsimessä.

Kärkipelaajista Teemu Turunen ja Otto Paajanen ovat lähteneet, eli paljon on erittäin lupaavan Anton Lundellin kehittymisen varassa. Maalin suulla jatkaa mainio Frans Tuohimaa ja puolustuksessa pisteitä tehtailevat Mikko Kousa ja Joonas Lyytinen. Hyökkäys on vielä hiukan avoin, mutta tuleva NHL-pelaaja Anton Lundell on valmis ottamaan seuraavan askeleen ja kokenut tähti Jesse Saarinen tulee pelaamaan takuuvarmasti hyvän kauden.

Rauman Lukko

Lukko oli huikeassa lennossa runkosarjan päättyessä ja ehti nousemaan kakkossijalle. Moni piti Lukkoa jopa ennakkosuosikkina Suomen mestariksi, mutta varmasti kaikki ainakin varteenotettavaksi haastajaksi. Lukon historian ainoa Suomen mestaruus on vuodelta 1963, joten kirous on kestänyt pitkään. Valitettavasti muutama avainhahmo, kuten Westerholmin mainiot ruotsalaisveljekset, erinomainen puolustaja Lukas Klok ja varsinkin Liigan pistepörssin voittanut ja parhaaksi pelaajaksi valittu Justin Danforth jättävät seuran.

Muutama muukin kärkipelaaja on ainakin tällä hetkellä ilman sopimusta. Tilallekin on hankittu hyviä pelaajia ja materiaali on silti kova, mutta etukäteen on arvoitus, kuinka joukkueen peli lähtee sujumaan. Ehdottomasti etukäteen kuitenkin kova haastaja mitaleille. Erittäin hyvä maalivahtikaksikko Lassi Lehtinen ja Oskari Setänen jatkavat. Puolustuksessa jatkaa kauden komeetta Robin Press, hyökkääjistössä tulivoimaa antavat Jonne Tammela sekä uudet huippuhankinnat Anrei Hakulinen ja Pavol Skalicky.

Tampereen Ilves

Ilves on voittanut jääkiekossa peräti 16 Suomen mestaruutta ja kaikkiaan 37 SM-mitalia. 2000 -luvulla seura on kuitenkin saavuttanut vain yhden mitalin ja senkin heti 2000-luvun alkuun vuonna 2001. Vuosikausiin joukkue ei ole ollut edes lähellä mitalia, silloin kun se on pudotuspeleihin päässyt, on se ollut viimeisten sinne päässeiden joukossa ilman realistisia menestymismahdollisuuksia. Kaudella 2019-20 kaikki muuttui. Joukkue aloitti heikosti häviten ensimmäisistä 7 ottelusta kuusi ja miehittäen sarjan viimeisen sijan. Silloin seurajohto teki kovan ratkaisun ja erotti Suomen viime aikojen menestyneimpiin valmentajiin kuuluvan Karri Kiven ja nosti tilalle kakkosvalmentajan, aikuisten tasolla keltanokan Jouko Myrrän. Ilves nousi lentoon ja loppukauden keräsi pisteitä samaan tahtiin runkosarjan voittaneen Kärppien kanssa ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi.

Sillä olisi ollut täydet mahdollisuudet ottaa pudotuspeleissä mitali 19 vuoden tauon jälkeen. Ilveksen pelaajisto pysyy näillä näkymin melko hyvin koossa, kenttäpelaajista lähtee tosin ykkössentteri Arttu Ruotsalainen varmuudella ja mahdollista on toisenkin kärkisentterin Robert Leinon poistuminen. Suurin kysymysmerkki on kuitenkin maalin suulla. Liigan parhaaksi maalivahdiksi valittu Lukas Dostal siirtyy tarunhohtoiseen NHL:ään ja näillä näkymin erillistä paikkaajaa ei ole tulossa vaan kakkosmaalivahti Eetu Mäkiniemen toivotaan pystyvän täyttämään saappaat. Näistä kysymysmerkeistä huolimatta Ilves on ehdoton musta hevonen alkavaan kauteen. Joukkueen selkäranka oli pistepörssin kakkoseksi sijoittunut ja Liigan All Starsiin valittu Eemeli Suomi. Suomen jatkaminen ei ole kuitenkaan varmaa, sillä NHL-kiinnostuksesta on puhuttu. Vuoden Tulokkaaksi valittu Matias Maccelli on ottamassa seuraavan askeleen ja sama pätee Joona Ikoseen.

Puolustuksessa pisteitä takoo uuden kevään löytänyt Niko Peltola ja toisena isähahmona toimii Aleksi Elorinne. Varma yleispakki on maajoukkueeseenkin jo noussut Jarkko Parikka, joka on roolissaan koko Liigan ehdotonta parhaimmistoa.

Muut joukkueet

Muilla joukkueilla on luonnollisesti sanansa myös sanottavana. Yllätysmestaruuden 2019 kaapannut HPK jatkaa hallitsevana mestarina ja talous mahdollistaa kilpailukykyisen materiaalin. TPS:n taustalla ovat Super Cell -miljonäärit Kodisoja ja Paananen ja raskaista tappioista huolimatta ainakin toistaiseksi taanneet turkulaisille silti ensiluokkaiset resurssit. Muut joukkueet ovat taloudellisesti tiukoilla, mutta suurin osa joukkueista näyttää saavan jalkeille kilpailukykyisen materiaalin ja kun tiedetään sarjan tasaisuus, niin yllättäjät ovat aina mahdollisia, kuten KooKoo edellisellä kaudella osoitti.

Itse KooKoo ei enää pääse yllättämään, sillä sen menestyspotentiaali valmentaja-Ahokkaan johdolla on nyt kaikkien tiedossa ja kun materiaali on pysynyt melko hyvin kasassa maalivahtiosastoa lukuunottamatta, on se jälleen potentiaalinen joukkue kuuden parhaan joukkoon .Kärkijoukkueiden ulkopuolellakin riittää Liigassa tähtiä, kuten Jerry Turkulainen, Jarkko Immonen ja Lauri Korpikoski.

Tässä artikkelissa käsittelemme vielä seuraavia asioita:

●       Liiga vedonlyönti          

●       Liigan pudotuspelit 2021          

●       Ilmaiset vihjeet Liigaan         

●       Yhteenveto & FAQ

Liiga vedonlyönti

Lisämielenkiintoa Liigan seuraamiseen tuo tietenkin vedonlyönti. Jokaisessa ottelussa on lukuisia kohteita perinteisen 1x2 -vedon lisäksi. Erityisesti, jos laskee mukaan Live -vedonlyönnin, jota kyllä tarjotaan jokaisesta ottelusta. Osa vedonlyöntikohteista on enemmänkin viihdepohjaisia, kun taas toisia on huolellisella analysoinnilla ja tarkoilla todennäköisyysarvioilla mahdollista pelata pidemmässäkin juoksussa voitollisesti. Seuraavaksi käymme läpi muutamia parhaita ja kiinnostavimpia pelimuotoja.

●       1x2 -veto, Moneyline ja handicap -vedot          

●       Tulosveto ja moniveto         

●       Maalintekijät          

●       Kausivedot 

1x2 -veto, Moneyline ja handicap -vedot

1x2 -veto tai Pitkäveto on urheiluvedonlyönnin klassikko. Siinä siis yksinkertaisesti veikataan, että kumpi voittaa, vai päättyykö peli tasan varsinaisella peliajalla. Suosio pysyy luonnollisesti vuodesta toiseen. Rinnalle on tullut toinen pelimuoto Moneyline, joka ei toimi vain varsinaisen peliajan puitteissa, vaan siinä veikataan koko ottelun tulosta. Jokainen vedonlyöjä tietää kuinka turhauttavia ovat vedon tuhoavat tasapelit ja Moneylinessa ne eivät ole mahdollisia. Veikkaamasi joukkue joko voittaa ottelun tai häviää ottelun. Viime aikoina suosiota ovat kasvattaneet myös tasoitusvedot, joissa siis vedonlyönnin kannalta toinen joukkue saa tietyn maalimäärän lisää tulokseensa. Kun ne asetetaan puolikkaiden kohdalle, niin tasapelin mahdollisuus eliminoituu. Variaationa on vielä Asian handicap, jossa panos puolitetaan kahdelle eri tasoitukselle.

Tulosveto ja moniveto

Tulosveto on melkein yhtä perinteinen pelimuoto kuin Pitkävetokin. Siinä siis veikataan ottelun lopputulosta. Tulosta veikattaessa on tietenkin hyvä muistaa, että joukkueille ei paljoakaan ole merkitystä häviääkö pelin 3-2 vai 4-2. Siksi lopussa otetaan usein maalivahtikin pois, koska hävittävää on varsin vähän. Moniveto eroaa tulosvedosta vain sillä tavalla, että siinä on mukana useampi eri ottelu joiden tulosta veikata. Monivedon voi siis rakentaa itsekin tulosvetojen yhdistelmävedolla.

Maalintekijät

Maalit ovat jääkiekon suola ja Liigassa niitä nähdään kohtalaisesti. Vedonlyönnissä onkin mahdollista veikata esimerkiksi erän ensimmäisen tai viimeisen maalintekijää tai sitä tekeekö joku tietty pelaaja maalin. Erityisesti LIVE-vedonlyöntiin tämä tuo säväystä, kun voi arvuutella esimerkiksi aina ottelun seuraavan maalin tekijää. 0-0 -tulos on sen verran harvinainen, että vetoa ehtii yleensä lyömään moneen kertaan seuraavan maalin tekijästä yhden ottelun aikana. Maalintekijöitä voi veikata myös koko kautta koskien, kumpi kahdesta pelaajasta tekee enemmän maaleja tai vaikka sitä ylittääkö joku tietty pelaaja yhtiön asettaman rajan vai ei.

Kausivedot

Pelaajien lisäksi myös joukkueiden menestyksestä voi lyödä koko kauden mittaisia vetoja. Kuka voittaa runkosarjan tai mestaruuden, miten kaksi joukkuetta menestyvät suhteessa toisiinsa. Selviytyykö kannattamasi joukkue mitaleille asti. Vedonlyöntikohteita on monia, pelaajien kohdalla voidaan veikata esimerkiksi pistepörssin voittajaa tai myös kahden pelaajan keskinäistä pistetaistoa. Myös erilaisten palkintojen veikkaaminen on mahdollista. Kaikissa kausivedoissa tietenkin pelaajien kiinnostusta kovin suureen pelaamiseen rajoittaa kauden pitkä pituus, kahdeksan kuukautta kestävä odottelu ei aina innosta suuriin panostuksiin.

Liiga pudotuspelit 2021

Liigan pudotuspelit alkavat maaliskuun puolivälin tienoilla pudotuspelien 1. kierroksen otteluilla. Niissä runkosarjassa seitsemänneksi sijoittunut kohtaa kymmenenneksi sijoittuneen ja runkosarjan kahdeksas saa vastaansa runkosarjan yhdeksännen. Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon etenemiseen tarvitaan kaksi voittoa. Runkosarjan kuusi parasta pääsee suoraan puolivälieriin, runkosarjan kolmas kohtaa runkosarjan kuudennen ja runkosarjan neljäs saa vastaansa viidenneksi sijoittuneen. Runkosarjan ykkönen kohtaan pudotuspelien 1. kierrokselta jatkoon edenneistä joukkueista sen, joka sijoittui runkosarjassa huonommin ja runkosarjan kakkonen jatkoon menneistä paremmin sijoittuneen.

Jatkoon etenemiseen tarvitaan neljä voittoa. Pudotuspelikaavio ei ole lukittu vaan jäljellä olevista joukkueista runkosarjassa parhaiten menestynyt joukkue kohtaa aina runkosarjassa huonoiten sijoittuneen. Välieristä loppuotteluun etenemiseen tarvitaan puolivälierien tapaan neljä voittoa. Välierissä voittoisat joukkueet kohtaavat siis loppuottelussa ja Kanada-malja ja kultaiset mitalit odottavat myös neljän voiton päässä. Häviäjä saa hopeaa. Sen sijaan välierien hävinneiden joukkueiden välien selvittely, eli pronssiottelu, on yksittäinen ottelu runkosarjassa paremmin menestyneen kotikentällä ja panoksena ovat pronssiset mitalit. Tässä hiukan pudotuspelien ominaispiirteitä ja eroavaisuuksia runkosarjaan nähden:

●       Sääntöerot          

●       Muut erot          

●       Pitkien sarjojen vaikutus

Sääntöerot

Pudotuspelit eroavat monella tavalla tavallisesta runkosarjan ottelusta. Ensinnäkin jo sääntöjen perusteella. Mitään sarjataulukoita ei enää lasketa, vaan ainoastaan voitot. Mikäli varsinaisen peliajan 60 minuuttia päättyy tasan, niin säännöt eroavat radikaalisti runkosarjasta. Voittaja nimittäin ratkaistaan jatkoajalla, joka ei pääty mihinkään muuhun kuin maaliin. Voittolaukauskilpailua ei ole. Lisäksi jatkoaika pelataan varsinaisen peliajan tavoin viidellä kenttäpelaajalla viittä vastaan, jos rangaistuksia ei ole päällä. Sääntöjen lisäksi eroavaisuuksia on muitakin, otteluohjelma on selvästi tiuhempi kuin runkosarjassa.

Siinä missä runkosarjassa harvoin oli yli kolmen ottelun viikkoja, niin pudotuspeleissä otteluita pelataan viikon sisällä 4 tai jopa 5. Tämä tietysti hyödyttää kovemman materiaalin joukkuetta tai sitä joukkuetta, joka on edellisestä vaiheesta selviytynyt eteenpäin lyhyemmässä ottelumäärässä.

Muut erot

Myös tuomarilinja on usein pudotuspeleissä sallivampi kuin runkosarjassa, vaikka tietenkään virallisesti tätä ei missään mainita. Tällöin tietenkin ylivoimamahdollisuuksia tulee joukkueille vähemmän. Erikoistilanteet ovat siis entistä suuremmassa arvossa, kun mahdollisuuksia tulee vähemmän. Fyysisemmillä pelaajilla on usein pudotuspeleissä runkosarjaa enemmän käyttöä tuomarilinjan muutoksen vuoksi.

Pudotuspeleissä pelaajat pelaavat pienistä ja joskus isoistakin loukkaantumisista huolimatta ja se voi näkyä vaisumpina otteina. Suurin ero runkosarjaan on kuitenkin pelaajien kokema paine. Voiton ja tappion ero voi olla yksi tolppalaukaus tai yksi epäonnistunut suoritus, joten jatkuvasti pitää riskit pystyä pitämään vähissä ja jännitys on koko ajan takaraivossa. Eri pelaajat tietenkin reagoivat tähän eri tavoilla.

Pitkien sarjojen vaikutus

Pitkät sarjat vaikuttavat ja auttavat myös taktisesti. Sama joukkue monta kertaa peräkkäin vastassa on sellaista, jota ei runkosarjassa tapahdu. Sitten vielä väsymys ja loppua kohden kasvava jännitys. Kaiken huipentaa sitten maaginen 7. ottelu, jos sarja sinne asti etenee. Esimerkiksi edellinen finaalisarja Kärppien ja HPK:n välillä eteni seitsemännen ottelun jatkoajalle saakka, eli joukkueiden välinen ero oli niin pieni, kuin mahdollista ja Markus Nenonen muistaa varmasti Suomen mestaruuden ratkaisseen maalinsa lopun ikäänsä. Niin kuin varmasti myös jäähyllä kiistanalaisesti sillä hetkellä istunut Kärppien Aleksi Heponiemikin.

Ilmaiset vihjeet Liigaan

Liiga vedonlyöntivihjeet näkyvät useassa paikassa, mutta monesti niitä ei ole mietitty sen kummemmin vaan enemmänkin heitetty hatusta. Liiga veikkausta voi harrastaa toki huvinkin vuoksi, mutta silloin olisi hyvä ilmoittaa, että kyseiset Liiga veikkausvihjeet eivät ole kovin pitkän arvioinnin tulos. Liiga vedonlyönti menestyksellisesti tehtynä on vaikeaa, eikä oikotietä onneen ole.

Kaikki mahdolliset tuloksiin vaikuttavat tekijät on syytä arvioida huolellisesti, sillä vedonlyöntisivustoilla on aina oma laskennallinen etunsa. Materiaaliin perustuvat voimaluvut ovat lähtökohta, mutta kuntopuntari, kokoonpanotilanteet, mahdollinen otteluruuhka jne. otetaan huomioon vihjeissä. Arviot tulee tehdä ennen kuin kertoimia katsotaan, sillä kertoimien katsominen ensin voi vaikuttaa arvioon alitajuisesti. Kun arviot on huolellisesti valmisteltu, on aika verrata niitä tarjottuihin kertoimiin jolloin selviää onko pelikohteissa ylikertoimia tarjolla, jossa tapauksessa vihje annetaan.

Yhteenveto & FAQ

Jääkiekon Liigan kautta odotetaan ehkä suuremmalla mielenkiinnolla kuin koskaan, johtuen siitä että edellinen kausi jäi ikävästi kesken. Tässä artikkelissa ei ole muuta kuin raapaistu pintaa hieman ennakkoaluoden, tässä olevia tietoja syvemmälle on tietenkin syytä perehtyä viimeistään siinä vaiheessa, kun kausi alkaa olemaan ovella. Loppuun olemme keränneet meidän lukijoitamme askarruttaneita kysymyksiä:

>Mihin aikaan otteluita pelataan ja minä päivinä?

>Nykyisin otteluita pelataan lähes viikon jokaisena päivänä. Yleisimmät runkopäivät ovat keskiviikko, perjantai ja lauantai. Ainoastaan sunnuntaisin ja maanantaisin otteluita on harvoin. Arkipelit alkavat pääsääntöisesti klo 18.30 ja lauantain ottelut kello 17.00. Näihin on kuitenkin joskus poikkeuksia varsinkin lauantain otteluiden osalta, jotka saattavat joissakin tapauksissa alkaa aikaisemmin tai myöhemmin.

>Miten siirtorajasäännöt ja ulkomaalaiskiintiöt menevät?

>Liigan siirtoraja umpeutuu 15. helmikuuta 2021 klo 23.59. Sen jälkeen voi vielä siirtää erikseen nimettyjä nuoria pelaajia ja maalivahteja Mestikseen ja takaisin, mutta muut siirrot eivät ole sallittuja. Liigassa ei ole ulkomaalaiskiintiötä vaan vaikka koko joukkue voi koostua ulkomaalaisista mikäli seura niin haluaa.

>Mitkä ovat tämän kauden 2020-21 välisarjalohkot ja miten ne määritellään?

>Lohkot kaudelle 2020-21 ovat HIFK, HPK ja Kärpät; KooKoo, Pelicans ja SaiPa; Ilves, Sport ja Tappara; Jukurit, JYP ja KalPa sekä Lukko, TPS ja Ässät. Välisarjalohkoja ei määritellä minkään tilastojen perusteella vaan ne on päätetty osittain maantieteellisesti ja osittain muulla tavoin, kun maantieteellisesti ei ole ollut mahdollista. Välillä asia aiheuttaa nurinaa, sillä tasollisesti lohkot eivät ole aina tasapuoliset.

>Mitkä joukkueet eivät ole voittaneet Suomen mestaruutta tai SM-mitalia?

>Ilman ainuttakaan Suomen mestaruutta ovat vielä Liigan joukkueista Jukurit, KalPa, KooKoo, Pelicans, SaiPa ja Sport. Näistä Jukurit, KooKoo ja Sport eivät ole koskaan olleet mitaleilla.